Komea konttori, paksu lompakko ja vakiintunut asema voivat olla myös paha rasite.

Uusi tai kasvava yritys on monien haasteiden edessä. Ihan pienimmästä päästä haasteita ei ole kilpailu ja kilpailijoiden toiminta. Muistin virkistykseksi: jos jossakin on rahaa laillisesti saatavissa, niin siellä ei tarvitse olla yksin.

Vakiintuneet toimijat, elefantit, ovat tunkemassa joka paikkaan. Niillä on massaa, voimaa ja yleensä komeasti resursseja eli ne ovat ylivoimaisia? Pienen mahdollisuus on juuri siinä, että elefanttien vahvuudet ovat myös niiden suurimmat haitat, eivätkä ne raukkaparat edes ymmärrä sitä.

1) Massa. Massa on hidasta ja kun se laitetaan liikkeeseen, se jatkaa liikettä siihen suuntaan mihin se on menossa. Eli vakiiintuneet yritykset tekevät usein sitä minkä ne ovat tottuneet tekemään. Nykyiseen tuotantoon ja osaamiseen on uhrattu niin paljon aikaa ja vaivaa, että näitä uhrauksia on mahdottoman vaikea hylätä.

2) Voima. Voima on usein todellistakin, mutta vielä useammin se on ihan oman uskomuksen varassa. Kuinka monen pörssiyrityksen visio on: olla alansa johtava toimija, antaa ylivertainen taloudellinen tuotto, kohdella ihmisiään suorastaan erinomaisesti ja parantaa hyvin vastuullisesti ympäristön tilaa samassa yhteydessä. Näihin toiveisiin tai hallusinaatioihin käytetään valtavasti voimaa ja intoa, vaikka faktat eivät ihan aina täydellä sydämellä tuekaan näitä tavoitteita.

3) Resurssit. Kun resursseja on, niin niitä käytetään. On tuotekehitystä, CRM- ohjelmia, ERP-järjestelmiä, on johtamisen akatemioita, on henkilöstöviestintää, ympäristöraportteja, laatujärjestelmä auditointeja, kvarttaali-raportointia, sisäistä tarkastusta, vuosibudjettia, 10-vuotisskenaarioita jne jne. Entäpä tulokset? Jos oikein muistan niin Peter Drucker sanoi aikoinaan, että jokainen aikuinen täyspäinen ihminen keksii kyllä yrityksessä sinänsä järkevän oloista tekemistä itselleen, välillä riippumatta lopputuloksestakin. Pahinta on tehdä tehokkaasti sitä, mitä ei pitäisi tehdä ollenkaan.

Nyt kun on pullisteltu elefantit häpeään (vanha taistelulajien oppi: pienennä vastustajaasi syvällä pilkalla ja törkeällä vähättelyllä), niin pitäisi löytyä pienelle tai kasvavalle yritykselle muutkin voiton avaimet:

1) Älä lähde sumopainiin elefanttien kanssa. Yleensä elefantti on tehnyt säännöt ja ne suosivat elefantteja.

2) Älä turvota itseäsi elefantiksi. Pysy notkeana ja sutjakkana, sillä laihdutettukaan elefantti ei ole kovin ketterä.

3) Kuuntele asiakasta. Siis kuuntele aidosti ja oikeasti mitä asiakas sanoo. Älä siis kysy laatujärjestelmän ISO 5000013 mukaisesti vakioituja kysymyksiäsi tyylin: kumpi meidän tuotteistamme on parempi, A vai B?

4) Älä usko kaikkea mitä asiakas sanoo. Kun asiakas sanoo, että tuotteesi tai palvelusi on liian kallis, niin saattaa olla että joskus asiakas puhuu myös omaa hyötyä saavuttaakkseen.

5) Älä analysoi/harkitse asioita hengiltä. Sitä mitä ei voi tietää, ei voi tietää. Usein on parempi kokeilla konkreettisesti kuin vatkata loputtomasti.

6) Kun kokeilet jotakin, niin tee se riittävän pienessä mittakaavassa. Älä riskeeraa kaikkea.

7) Tee omasta toiminnastasi niin selkeää ja järjestelmällistä, että voit ulkoistaa rutiinit tai oikeammin siis, tehdä molempia osapuolia hyödyttävän palvelusopimuksen partnerin kanssa.

8) Riko kaikki säännöt, jotka ikinä voit. Säännöt ovat olemassa, jotta toiminta ja tulokset olisivat ennakoitavissa. Jos yrityksesi on uusi, niin muista että elefantit ovat vallanneet parhaat aurinkotuolit jo aikoja sitten. Hanki rusketuksesi muuten kuin aurinkotuolissa tukevana lojuen.

9) Noudata kaikkia niitä sääntöjä, joita on pakko noudattaa. Sen sijaan, että itkisit kirjanpidon olevan tylsää ja kurjaa, hoida se tai vielä paremmin hoidata se.

10) Puhu suomea, ruotsia tai englantia jne. Älä puhu korporaatiota ja bullshittia. Aasista ei tule ravihevosta pieksemällä sitä eikä bullshitistä tule totta toistamalla sitä yhä uudestaan.

11) Hyödytä muita. Ratkaise heidän ongelmansa. Auta.

12) Kaikissa “alan totuuksissa” piilee mahdollisuus

13) Jos rahaa ei paljon käytössä, miten olisi järjen käyttö?

14) Perusta heimo (vrt. Seth Godinin kirja)

15) Nauti työn tekemisestä, myös työnteko ja yrityksen eteenpäin vienti ovat seikkailu ja sinut on kutsuttu tai olet kutsunut itsesi mukaan.

16) Älä anna periksi. Aina on mahdollisuuksia tehdä asiat toisin, siis paremmin. Löydä ne mahdollisuudet ja hyödynnä ne.

Tässä olivat siis minun ensimäiset 16 teesiäni pienen tai kasvavan yrityksen menestykseen. Valtavan mielenkiintoista olisi saada Sinulta jatkoa listaan tai vahvaakin kritiikkiä. Lupaan kommentoida kaikkia uusia teesejä ja kommentteja.

Tämä oli juttusarjan viimeinen osa. Kiitos kun olet jaksanut lukea näitä näkemyksiä. Erityinen kiitos kaikille kommentoijille, elämä ja business ovat vuorovaikutusta!

Kari Nurmi

www.transformlink.com

“Minä, Repa & Vesku Oy – tässäkö winning team?” Miksi ammattisijoittaja etsii ammatilaisjoukkueita tai ainakin huippuamatöörejä? Eikö asenne ja kova pyrky ratkaisekaan kaikkea?

Aikanaan HJK oli tekemässä jalkapalloihmettä, 2 M€/a budjetilla kaatamassa 60 M€/a budjetin joukkuetta. Sittemmin valitettavasti kävi niin kuin kävi. Rahaa oli laitettu rutkasti voittajajoukkueen rakentamiseen, oli Huntelaaria ja Raulia jne. Ja voittajajoukkue sitten rämmittyään voitti.

Kun yrityksiä perustetaan, niin start-up joukkueita kasataan tai ne kasaantuvat usein aika sattumanvaraisesti. Joskus syntyy hyvä porukka ja sillä saadaan asioita vietyä loistavasti eteenpäin. Usein taas osaaminen on rikkonaista ja avainosaajia tietyiltä tuiki tärkeiltä alueilta puuttuu. Into ei aina korvaa osaamista.

Kaikissa yrityksissä on välttämättömiä toimintoja: tuotanto, talous, markkinointi, myyminen, tuotekehitys, IT jne. Välttämättömät asiat pitää hoitaa. Kaikkea ei tarvitse hoitaa itse, ihan omin käsin. Mutta jos palveluita ostetaan ulkoa, niin silloinkin jonkun pitää ymmärtää mitä tarvitaan, miten asiat saadaan toimimaan yhteistyössä ja mikä on palveluille oikea hinta.

Aloittavien yritysten ongelma on usein se, että yrityksen “joukkue” kasataan kuten kyläyhdistys tai joskus kuten sukujuhlat, ja sitten toivotaan, että pärjättäisiin ammattilaisbusineksessa. Kaikki businekset missä liikkuu yhtään enemmän rahaa ovat nyt tai lähitulevaisuudessa ammattilaisten halussa. Ammattilaisen yksi tunnusmerkki kun on se, että raha vainutaan jo kaukaa.

Aloittavat yritykset perustetaan usein samanmielisten ihmisten kanssa. Propelipäät vetävät puoleensa propelipäitä ja kammoksuvat kirjanpitäjiä. Myyntimiehet haluaisivat vaan myydä jne. Tämä on ihan sama kuin futiskentällä olisi vain 11 maalivahtia tai keskushyökkääjä olisi maalivahtina. Voittajajoukkuessa on monta pelipaikkaa ja niissä pitäisi olla sen pelipaikan mahdollisimman hyvin osaava pelaaja kohdallaan. Siis silloin kun puhutaan ammattilaistoiminnasta. Aivan eri asia on sitten FC Riutuva Kylä, joka tarjoaa virikkeitä syrjäytymässä olevien peräkammarin poikien aktivoimiseksi.

Sijoittajat ovat ammattilaisia ja odottavat olevansa tekemisissä ammattilaisten kanssa, koska heillä on omat rahat kyseessä. Eli yrityksen joukkue kannattaa rakentaa siten, että asiat tulevat parhaalla mahdollisella tavalla hoidettua, ja siten että sijoittajat uskovat juuri tämän joukkueen pystyvän hoitamaan homman kunnolla. Sijoittaminen on odotusarvoja ja luottamusta tulevaan. Jos laittaisit merkittävän summan omaa rahaasi jalkapalloon, niin uskoisitko FC Riutuvan Kylän vai Schalken voittavan ?

Kari Nurmi

www.nurmiconsulting.fi/

“Yritykseni kasvaa tosi upeasti ja kysyntää on, mutta kassa on pian tyhjä – mikä meni pieleen ?”

Yritystoiminta on paljon muutakin kuin rahaa. Rahalla ja erityisesti rahan puutteella on kuitenkin niin suuri merkitys toiminnalle, että yhden sivun verran kannattaa puhua rahaosaamisesta.

Kun puhutaan sijoittamisesta, niin sijoittajien rahaosaaminen on keskustelun ytimessä. Sijoittajilla on omaa tai käytössään olevaa rahaa niin paljon, että sitä riittää muidenkin ihmisten hankkeisiin. Yhtälön perusmuoto on hyvin yksinkertainen: tuoton pitää kattaa riski ja sijoittajan pitää saada palkkio riskinotostaan. Riskittömiä sijoituksia ei ole, vaan kyse on tasapainosta.

Vaikka lähtökohtaisesti sijoittajien rahaosaaminen on hyvää, niin sijoittajien riskiosaaminen on kuuleman mukaan liian konservatiivista Suomessa. Epäilijät ovat sitä mieltä, että sijoittajat haluavat riskibusineksen tuotton ja “varman” busineksen riskit.

Jotta ei puhuttaisi aidan seipäistä vaan hevosten karkaamisen estämisestä, kannattaa ensin varmistua siitä, että sijoituspyynnöissä on riittävän selkeästi käyty läpi rahoitusasiat ja riskit. Vaikka itse en usko aloittavilla yrittäjilläliiketoimintasuunnitelmiin, niin ehdottomasti suosittelen niiden tekemistä jo ihan vaan liiketoiminnan monimuotoisuuden ymmärtämiseksi. Suunnitelmat eivät juurikaan toteudu, mutta kirjallisen liiketoimintasuunnitelman vakavamielinen tekeminen romahduttaa pilvilinnoja.

Hyvin tehty rahoitussuunnitelma sen sijaan on käytännöllisempi väline sijoittajien vakuuttamisessa juuri tämä yrityksen riskinoton kannattavuudesta. Ei sekään yleensä kokonaan toteudu, mutta asiallinen ja realistinen rahoitussuunnitelma antaa luottamusta siihen, että rahakeskustelut käydään osaavasti.
Todennäköisesti suurimmat ongelmat rahaosaamisessa ovat kassavirran ja käyttöpääoman ymmärtämisessä. Mitä sitten jos suunnitelmissa onnistutaankin? Miten uudet tuotteet, uudet tuotantolinjat tai vaikkapa laajentuminen rahoitetaan? Tai jos ollaan yritystoiminnassa missä tilauksesta rahan kilahtamiseen omalle tilille menee pitkä aika, niin miten eletään kilahdukseen asti? Oletko edes ajatellut asiakkaasi konkurssia? Mitä jos saatavia joudutaan perimään?

Ja aina kun erilaisia tulevaisuuteen suuntautuvia ennusteita tehdään, niin jokainen joka ymmärtää excel-laskennasta mitään, osaa manipuloida laskelmia helposti. Lisätään hintaa pikkuisen, lievennetään kustannuksia hitunen, arvioidaan myynti karvan verran yläkanttiin ja sivuutetaan vaikkapa logistiikan haasteet. Simsalabim, meillä on edessämme hienot luvut. Se, että haluamme itse olla positiivisia ja uskomme uskovamme lukuihimme, ei lisää niiden toteutumista. Faktat faktoina ja raatorehellisyys mukaan laskelmiin, niin ehkä rahoituksen saaminenkin helpottuu.

Kari Nurmi

www.nurmiconsulting.fi/

“Kyllä sen silmistä näkee milloin ihmiseen voi luottaa. Loistava ideani on johtanut suureen menestykseen – entisellä yhtiökumpanillani”

Google osti juuri Motorolan puhelinliiketoiminnan, maksaa siitä 12 500 000 000 USD:tä. Tällä taskurahalla Google sai 2,4% markkinaosuuden ja heikon kasvun ennusteet. Typerää, typerää, typerää – vaiko ei? Google osti kattavan salkun patentteja mobiilipuhelimien toimintaan liittyen (itseasiassa 17 000 patenttia), jotka se uskoo tarvitsevansa itse tai vaihtareina isojen poikien peleissä.

Kun yritys keksii jotakin merkittävää, niin sen kannattaa suojata keksintönsä. Teknisiin keksintöihin soveltuu patentti yms. Isoon osaan markkinointikeksintöjä soveltuu tavaramerkit yms. Jos aloittavalla tai kasvavalla yrityksellä on mitään mitä se voi suojata, niin se kannattaa käytännössä aina tehdä. Toki suojaaminen maksaa, mutta onnistunut suojaaminen luo yksinoikeuden hyödyntää keksintöä kaupallisesti. Yritys, jonka liiketoiminta tukeutuu patenttiin ja/tai tavaramerkkiin, on myös aivan eri asemassa sijoittajia etsittäessä.

Sopimukset, huom. kirjalliset sitovat sopimukset, ovat myös arvokasta pääomaa. Erityisen arvokkaaksi ne tekee suomalainen yrityskulttuuri, joka kunnioittaa aika hyvin sopimuksia. Perussääntö: sopimuksia on noudatettava, pätee yhä Suomessa. Hyvät sopimukset ovat myös rahoittajien mieleen. Sitova myyntisopimus tai onnistunut alihankintasopimus ovat melkein “rahaa pankissa”.

Sopimuksen epäselvyydet maksavat enemmän kuin hyvän sopimuksen tekeminen. Vissit puheet, käden puristukset, serkun lupaus jne eivät ole kiistattomina sopimuksina toteennäytettävissä.

Jos yrityksellä on tarkoitus toimia kansainvälisesti, niin ideoiden suojaamisen ja sopimusten hyvin hoitamisen painoarvo tulee moninkertaiseksi. Kansainvälisessä toiminnassa ammattiapu on välttämätöntä. Kuka meistä tietää, että Belgiassa agenttisopimuksessa voi olla sosiaalilainsäädännön ulottuvuuksia. Ja Belgia ei kai ole lähellekään eksoottisinta mitä maailmasta löytyy.

Ideoiden suojaamisen ja sopimusten laatimisen osalta suomalaisessa yhteiskunnassa on saavissa apuja hyvin. Erilaiset aloittavien tai kehittyvien yritysten tueksi rakennetut organisaatiot osaavat auttaa. Samoin kaupalliselta puolelta löytyy päteviä ja osaavia auttajia, toki maksua vastaan.

Start-upin tai kasvuyrityksen pyörittämisessä on ihan tarpeeksi haasteita ilman huonoja sopimuksia ja suojaamattomia ideoitakin.

Tässä jos missä pätee sanonta: “Köyhällä ei ole varaa säästää”.

Kari Nurmi

www.nurmiconsulting.fi/

“Teen töitä aamusta iltaan ja siitä huolimatta pankkitilillä ei hirveästi ole rahaa?”

Yrittäminen on kovaa työtä ja lisää rahaa saa tekemällä lisää töitä. Jos se menee näin, niin kyseessä on ammatinharjoittaminen. Ammatinharjoittaminen on yleisin tapa yrittää ja erittäin kunnioitettava tapa ansaita leipänsä. Jotkut ammatinharjoittajat pystyvät laskuttamaan osaamisestaan vieläpä hyvin tai erittäin hyvin. On olemassa formulakuskeja, oopperalaulajia, lääkäreitä, tilintarkastajia, putkimiehiä jne, jotka rikastuvat ammatinharjoittamisella ja kaikki kunnia heille.

Kun etsitään liikeideaa tai liiketoimintamallia, johon halutaan ulkopuolisia sijoittajia mukaan, niin useinmissa tapauksissa sijoittajat suosivat business-tyyppisiä ratkaisuja ammatinharjoittamisen kustannuksella. Business-ratkaisuille luonteenomaisia ominaisuuksia ovat mm. 1) skaalattavuus eli liiketoiminnan kasvulle ei ole ennalta määrättyjä rajoja 2) Liiketoiminta ei ole yksilösidonnaista, eli vaikka toiminnan avainhenkilö menetetään, toimintaa voidaan jatkaa 3) Kuten jo aikaisemmassa artikkelissa todettiin, tuottoa voi tulla siis tuloksen kautta voittona tai liikearvon kasvuna. Ammatinharjoittaminen ja ammatinharjoittaja ovat niin syvästi naimisissa, ettei yritystä voi myydä irrallaan osaajasta ja tämä jos mikä karkoittaa sijoittajia.

Ammatinharjoittamisen voi toki tuotteistaa, mutta silloinkin olennaista on luoda liiketoimintamalli, jonka toteuttaminen voi tapahtua ilman yksilösidonnaisuutta.

Yrittäjä on usein tyypillinen tekijä ja aikaansaaja. Töitä tehdään tosissaan ja suorittamisesta vielä nautitaan. Harva yrittäjä mieltää, että hänen suurimpia tehtäviä menestyksen varmistamiseksi on tehdä itsensä tarpeettomaksi ainakin työntekijänä. Päinvastoin, merkittävä osa on lähtenyt yrittäjäksi, jotta saa tehdä töitä siten kun haluaa ja niin paljon kuin haluaa. Ole siinä sitten tarpeeton

Sijoituskelpoinen yritys onkin enemmän yhdistelmä systeemiä ja osaamista. Osaamisen arvo ei olekaan suorittamisessa, vaan kyvyssä luoda liiketoimintaa näkemyksen, kokemuksen tai innovatiivisuuden kautta.

Oikeana unelmana voisi olla business-yritys, joka mahdollistaisi omasta suorituksesta riippumattoman rahan tulon. Vaikka sillä ei saavuttaisikaan suosikkikirjan 4 tunnin työviikkoa, niin sillä voisi saada mukaan sijoittajia.

Jos liikeidea on riittävän hyvä ja kannattava, niin sijoittajien lisäresursseilla siitä voisi syntyä nopeammin sellaista business-yrittämistä, joka sitten ilahduttaisi myös omaa pankkitiliä.
Kari Nurmi

www.nurmiconsulting.fi

Kun on löydetty liikeidea, niin siitä pitää muokata liiketoimintamalli. Liiketoimintamalli kertoo miten ansaitsemme liikeidealla rahaa riittävästi. Riittävyys tarkoittaa sitä, että saadaan yritys tuomaan enemmän kuin se vie.

Taloudellinen kannattavuus lopulta ratkaisee yrityksen hengissä säilymisen. Kuitenkin yrityksen liiketaloudellinen kannattavuus on eri asia kuin tässä esille otettu “riittävästi” ajatus. Tässäkin yritys voi tuoda kannattavuudella enemmän kuin se vie, mutta toinen vaihtoehto tässä on se, että rakennamme “puolijalosteeksi” yrityksen, joka “raakileenakin” on niin houkutteleva ja puoleensa vetävä, että sen tai osan siitä voi myydä voitolla.

Kuitenkin lopulta jonkun pitää löytää liiketoimintamalli, jolla liikeidealla saadaan ansaittua katetta (positiivinen lopputulos, kun tuloista vähennetään kaikki menot). Mikäli yrityksen perustaja löytää erinomaisen liiketoimintamallin itse, niin hänellä on hyvä mahdollisuus saada itselleen tuloa tai kasvattaa yrityksensä arvoa.

Liiketoimintamallissa mukaan tulee aina myös liikeidean toteuttamisen kustannukset. Kustannuksia on kahdenlaisia: a) “pystytyskustannukset” b) jatkuvat kustannukset.

Huippuliiketoimintamalli on sellainen, että sekä sen pystyttäminen että liiketoimintamallin “käyttäminen” ovat edullisia. Kuitenkin tällä hetkellä näyttää siltä, että painopiste kustannusten välttämisessä on käyttökustannusten minimoinnissa, eli juoksevat kustannukset mahdollisimman matalat.

Alhaisten käyttökustannusten liiketoimintamallit ovat suosittuja, koska niillä saadaan helpommin tuottoa esim. suhdanne- tai kausivaihteluista huolimatta.

Alhaisten käyttökustannusten liiketoimintamalleja luonnehtii usein: a) automaatio, eli kaikki minkä voi kohtuullisin kustannuksin hoitaa koneilla, hoidetaan koneilla (digitaaliset koneet ja verkot ovat myös koneita). b) kustannukset ovat joustavia, eli kustannuksista mahdollisimman vähän on kiinteitä: kustannuksia syntyy vain silloin, kun niihin liittyviä tuottoja syntyy c) rakenteet ovat joustavia, eli tuotteen tai palvelun tuottamisen mittakaavaa voidaan muokata tarpeen mukaan edullisesti. Samoilla pystytyskustannuksilla voidaan toimintaa laajentaa tarpeen mukaan hyvin pienin lisäkustannuksissa.

Liiketoimintamalleissa olennaista on talouden ohella asiakastyytyväisyys. Totta kai hinnalla on olennainen merkitys. Harvat liiketoimintamallit kuitenkaan toteuttavat aivan välttämättömiä perustarpeita, joten asiakkaan on koettava tuotteeseen tai palveluun liittyviä positiivisia tunteita, jotta ostaminen tapahtuisi.
Kari Nurmi

www.nurmiconsulting.fi/

Me kaikki olemme lukeneet Aku Ankkaa. Pelle Peloton (loistava nimi) on keksijä. Hän keksii milloin minkäkinlaisen teknologisen vekottimen ratkaisemaan tärkeitä tai vähemmän tärkeita ongelmia. Välillä tuntuu, että olemme pelle pelottomien vaikutusten vallassa kun mietimme innovatiivisuutta. Innovatiivisuutta on varmasti uusien teknologisten keksintöjen tekeminen, mutta se on vain hyvin pieni (ja usein vielä kallis) osa innovatiivisuutta. Innovatiivisuutta on myös tehdä uutta paremmin tai halvemmalla tai yksinkertaisemmin tai mukavammin jne.

Tilastokeskus määrittelee innovaation kotisivuillaan seuraavasti: “Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu), yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi, yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointimenetelmä tai yrityksen käyttöön ottama uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa”.

Liiketoiminta tarvitsee innovaatioita, mutta sinänsä kuka tahansa voi olla innovaattori. Kaikilla meillä on näkemyksiä siitä, miten jonkun asian voisi tehdä paremmin. Samoin useimmilla meillä on näkemyksiä siitä, mille asialle vasta olisikin kysyntää.

Itse uskon, että teknologiainnovaatioille on aina kova kysyntä, mutta hyödyntämätöntä sarkaa löytyy yhtä lailla siinä: a) Miksei joku toimi? b) Miksi tämä tehdään näin vaikeasti? c) Miten näin yksinkertainen juttu maksaa näin paljon?

Kaikilla näillä kysymyksillä ollaan kovaa vauhtia lähestymässä innovaatiomahdollisuuksia. Kun ollaan paikallistettu ongelma, monimutkaisuus tai kalleus, niin vastaus jota pitää etsiä on tietysti se: miten ongelma ratkaistaan, miten homman hoitaminen yksinkertaistetaan tai miten saman voi tehdä paljon halvemmalla. Ja sitten ollaankin innovaattoreita.

Joskus innovointi jumittuu, eikä mitenkään tunnu päästävän eteenpäin, silloin muutama käytännön konsti voi auttaa:
– kysy: voi kysyä muilta apua, miten he tekisivät tässä tilanteessa
– väärinpäin: jos ei tiedä mitä on hyvä palvelu, voit miettiä mitä on huono palvelu
– kopioida väärin: jos Amazon myy kirjoja, voiko luomumunia myydä samalla tavalla
– vähentää: jos asian hoitamiseen tarvitaan 5 vaihetta, miten se hoidetaan 3 vaiheella
– korvike: jos polkupyörän renkaan reijästä karkaa ilma, mitä tilalle
– prosessi takaperin: jos ei lähdetäkään sitä mitä on, vaan siitä mikä on lopputulos
– määrittele ongelma uudella tavalla: naurammeko vähemmän koska vanhenemme vai vanhenemmeko koska nauramme vähemmän

Vaikka jokainen on ja voi olla innovaattori, niin siitä on vielä matkaa voitolliseen liiketoimintaan.

Kari Nurmi

http://www.nurmiconsulting.fi/