“Kyllä sen silmistä näkee milloin ihmiseen voi luottaa. Loistava ideani on johtanut suureen menestykseen – entisellä yhtiökumpanillani”

Google osti juuri Motorolan puhelinliiketoiminnan, maksaa siitä 12 500 000 000 USD:tä. Tällä taskurahalla Google sai 2,4% markkinaosuuden ja heikon kasvun ennusteet. Typerää, typerää, typerää – vaiko ei? Google osti kattavan salkun patentteja mobiilipuhelimien toimintaan liittyen (itseasiassa 17 000 patenttia), jotka se uskoo tarvitsevansa itse tai vaihtareina isojen poikien peleissä.

Kun yritys keksii jotakin merkittävää, niin sen kannattaa suojata keksintönsä. Teknisiin keksintöihin soveltuu patentti yms. Isoon osaan markkinointikeksintöjä soveltuu tavaramerkit yms. Jos aloittavalla tai kasvavalla yrityksellä on mitään mitä se voi suojata, niin se kannattaa käytännössä aina tehdä. Toki suojaaminen maksaa, mutta onnistunut suojaaminen luo yksinoikeuden hyödyntää keksintöä kaupallisesti. Yritys, jonka liiketoiminta tukeutuu patenttiin ja/tai tavaramerkkiin, on myös aivan eri asemassa sijoittajia etsittäessä.

Sopimukset, huom. kirjalliset sitovat sopimukset, ovat myös arvokasta pääomaa. Erityisen arvokkaaksi ne tekee suomalainen yrityskulttuuri, joka kunnioittaa aika hyvin sopimuksia. Perussääntö: sopimuksia on noudatettava, pätee yhä Suomessa. Hyvät sopimukset ovat myös rahoittajien mieleen. Sitova myyntisopimus tai onnistunut alihankintasopimus ovat melkein “rahaa pankissa”.

Sopimuksen epäselvyydet maksavat enemmän kuin hyvän sopimuksen tekeminen. Vissit puheet, käden puristukset, serkun lupaus jne eivät ole kiistattomina sopimuksina toteennäytettävissä.

Jos yrityksellä on tarkoitus toimia kansainvälisesti, niin ideoiden suojaamisen ja sopimusten hyvin hoitamisen painoarvo tulee moninkertaiseksi. Kansainvälisessä toiminnassa ammattiapu on välttämätöntä. Kuka meistä tietää, että Belgiassa agenttisopimuksessa voi olla sosiaalilainsäädännön ulottuvuuksia. Ja Belgia ei kai ole lähellekään eksoottisinta mitä maailmasta löytyy.

Ideoiden suojaamisen ja sopimusten laatimisen osalta suomalaisessa yhteiskunnassa on saavissa apuja hyvin. Erilaiset aloittavien tai kehittyvien yritysten tueksi rakennetut organisaatiot osaavat auttaa. Samoin kaupalliselta puolelta löytyy päteviä ja osaavia auttajia, toki maksua vastaan.

Start-upin tai kasvuyrityksen pyörittämisessä on ihan tarpeeksi haasteita ilman huonoja sopimuksia ja suojaamattomia ideoitakin.

Tässä jos missä pätee sanonta: “Köyhällä ei ole varaa säästää”.

Kari Nurmi

www.nurmiconsulting.fi/